Silmän rakenne

Silmä on suunnilleen pöytätennispallon kokoinen. Valo tulee silmään mustuaisen eli pupillin kautta ja kulkee mykiön ja lasiaisen kautta verkkokalvolle. Silmän verkkokalvolle näin muodostuva kuva kulkeutuu näköhermoa pitkin aivoihin tulkittaviksi.

Silmän rakenne

Silmän sisäosa on nesteiden täyttämä. Silmän etuosan täyttää ns. kammioneste, joka kuljettaa happea ja ravintoaineita silmän etuosan verisuonettomiin ja läpinäkyviin kudoksiin kuten mykiöön ja sarveiskalvoon. Värikalvo eli iiris jakaa kammionesteen täyttämän tilan kahteen osaan eli etukammioon ja takakammioon. Mykiö sijaitsee takakammiossa heti värikalvon takana. Se on kiinnittynyt ripustinsäikeiden varassa sädekehään. Suurimman osan silmän sisäosasta täyttää lasiainen, joka on hyytelömäinen kirkas neste.

Kammionesteen kierto

Värikalvon takana sijaitseva sädekehä tuottaa kammionestettä, joka kuljettaa happea ja ravintoa silmän verisuonettomiin kudoksiin ja auttaa osaltaan silmää pysymään muodossaan. Kammioneste poistuu silmästä etukammiosta, sarveiskalvon ja värikalvon rajalla olevasta kammiokulmasta siivilämäisen trabekkelikudoksen kautta. Schlemmin kanavaan ja sieltä edelleen silmän ulkopuolella oleviin laskimoihin. Tätä kammiokulman kautta tapahtuvaa ulosvirtausta kutsutaan trabekulaariseksi eli konventionaaliseksi ulosvirtaukseksi. Toinen ulosvirtaustyyppi on ns. uveoskleraalinen virtaus, joka tapahtuu sädelihaksen ja kovakalvon lävitse silmän ulkoisiin laskimoihin. Jos ulosvirtaus heikkenee kammionesteen tuotannon pysyessä ennallaan, nestettä kertyy enemmän silmän sisään ja näin silmänpaine kasvaa.